Hyviä uutisia

Perjantaista maanantaihin matkustin ympäriinsä kotimaatamme ja sain loppuun luetuksi naapurimaamme Ruotsin johtavan apologeetin Stefan Gustavssonin kirjan Kristen på goda grunder, joka on julkaistu suomeksi nimikkeillä Perusteltu usko ja Mihin uskomme perustuu? (Uusi Tie 2007). Kyseessä on loistava apologettinen perusteos, hieman kuten C.S.Lewisin Mere Christianity (suom. Ehyt elämä ja Tätä on kristinusko), mutta kenties jopa perusteellisempi ja helppolukuisempi.

Tässä postauksessa jaan kirjasta vain muutaman haja-ajatuksen, jotka perustuvat lukuprosessissa tekemiini reunamerkintöihin. Ensiksi haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota kirjan metodiin - ensin käydään läpi aatehistoriallinen tausta ja nykykonteksti, sitten argumentoidaan Jumalan ja Jeesuksen puolesta, vastataan vastaväitteisiin ja puolustetaan puolustusta eli annetaan ohjeita apologetiikan harjoittamiseen.

Modernismista postmodernismiin

Kirjan alun suuri etu on sen selkeä esitys yhteiskuntamme nykytilanteeseen johtaneesta kehityskulusta. On ensisijaisen tärkeää, että ihmiset ymmärtävät valistuksen vaikutuksen aikamme ajatteluun - on siis palattava 1700-1800-lukujen ideoihin. Silloin alkoi todella vaikuttaa moderni järkeen perustuva kristinuskon kritiikki - uskon väitettiin johtuvan tiedon puutteesta. Kehitysoptimismi antoi luvan uskoa, että järki voisi kokonaan korvata Jumalan. Universumia alettiin pitää suljettuna systeeminä, johon Jumalalla ei ole kajoamista.

200 vuotta myöhemmin modernismin projekti on kuitenkin osoittautunut toiveajatteluksi - ihmiskunta ei ole löytänyt Jumalasta irroitetulla järjellään vastauksia suurimpiin kysymyksiin. On siirrytty postmoderniin aikaan, jota karakterisoi järjen korvaaminen tunteella ja totuuden korvaaminen subjektiivisuudella. Lisäksi kielen suhde todellisuuteen on kadotettu - totuuden kantajasta ja välittäjästä on tullut itse keksitty koodisysteemi.

Usko ja tieto

Ennen varsinaisia argumentteja on myös hyvä käsitellä uskon ja tiedon suhdetta, sillä niitä pidetään valistuneessa maailmassa usein toistensa vastakohtina. Gustavsson muistuttaa kuitenkin siitä, että kaikki tieto perustuu jonkinlaiseen uskoon, esimerkiksi uskoon havaintojen tai muistin luotettavuudesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki asiat olisivat yhtä uskottavia - on olemassa uskottavuuden testejä.

Ateisti väittää tietävänsä, ettei Jumalaa ole - agnostikko puolestaan väittää, ettei Jumalasta voi tietää. Molemmat kaatuvat omaan mahdottomuuteensa - vastakysymys kuuluu: Mistä tiedät? Jotta ateisti tietäisi, ettei Jumalaa ole, hänen täytyisi olla kaikkitietävä, jolloin hän itse olisi Jumala. Sama pätee agnostikkoon, sillä vain totuuden ja kaikki ihmismielet tunteva olento voisi totisesti lausua, ettei Jumalasta voi tietää.

Epäuskoiselle jää vain uskon ja tiedon puutteen vaihtoehto: minä en usko, minä en tiedä. Tässä vaiheessa on sopivaa tuoda esiin kristinuskoa puoltavat argumentit. Kristitty voi osoittaa, että siinä missä naturalismi ei voi antaa pohjaa persoonallisuudelle, ihmisarvolle, vapaudelle eikä moraalille, kristinusko antaa vankan pohjan kaikille näille perustavanlaatuisille inhimillisille kokemuksille ja vakaumuksille.

Jumala loi… ja Jeesus nousi

Gustavsson käy hyvin läpi argumentteja Jumalan olemassaolon ja Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta. En toista niitä yksityiskohtaisesti, sillä saman suuntaista argumentaatiota löytyy jo tämän blogin näitä aiheita käsittelevistä vakiosivuista. Tässä haluaisin vain nostaa esiin muutaman ajatuksen.

Persoonallinen ja vapaa Jumala, joka luo ihmisen kuvakseen ja kaltaisuudekseen, selittää edellä mainitut ihmiselämän todellisuudet, sillä ne on nyt ankkuroitu objektiiviseen olentoon, joka on itse hyvyys. Jos ihmisestä yritetään tehdä kaiken mitta, on kolme mahdotonta vaihtoehtoa: jokainen päättää omat norminsa (vrt. Ted Bandy ja koulusurmaajat), enemmistö päättää oikeasta ja väärästä (vrt. natsit ja atsteekit), diktaattori päättää muiden puolesta (vrt. Saddam ja Stalin).

Jeesuksen ylösnousemuksesta Gustavsson kiinnitti huomioni ensimmäistä kertaa mielenkiintoiseen argumenttiin sitä vastaan, että Jeesuksen ruumis olisi varastettu haudasta. Tämä vasta-argumenttihan oli varhaisin ylösnousemuksen kumoamisyrityksistä - siitä kerrotaan jo Matteuksen evankeliumissa. Hauta oli kuitenkin vain melkein tyhjä - Jeesuksen käärinliinat olivat edelleen sisällä, kuten Johannes kertoo. Olisiko kukaan varastanut ruumista ilman käärinliinoja?

Käärinliinoista puheen ollen - Turun Martinkirkossa on vielä helluntaihin asti näyttely Torinon käärinliinasta, jonka Juha Hiltusen uusi kirja Valokuva Jeesuksesta? melko vakuuttavasti osoittaa olevan Jeesuksen käärinliina. Käärinliinan kopion lisäksi näytteillä on muuta Kristuksen kärsimykseen liittyvää esineistöä. Viimeisenä päivänä 23.5. näyttely on auki klo 16-18. Tarkoitukseni on myös kirjoittaa Hiltusen kirjasta pian tiivistelmä tällä blogilla.