Homoilta ja argumentit
Uutiset Suomesta ovat kantautuneet puolalaistenkin korviin: ensin 5000, sitten 10000, sitten 20000, sitten 25000 eroa luterilaisesta kirkosta homoillan takia. YLE:n keskustelun suurimmaksi syntipukiksi on nostettu KD:n Päivi Räsänen, joka toisti punaiseksi vaatteeksi muodostuneen kristillisen etiikan tekemän erottelun homoseksuaalisen taipumuksen ja homoseksuaalisten aktien välillä.
Vastapuoli vastasi argumenttiin kysymällä, miltä Räsäsestä tuntuisi, jos hänelle sanottaisiin, että hän saa olla heteroseksuaali muttei saa toteuttaa heteroseksuaalista taipumustaan. Räsänen vastasi sanomalla, että näin olisikin asian laita siinä tapauksessa, että Räsänen rakastuisi toiseen mieheen. Vastapuolta tämä ei tyydyttänyt, Räsänen kun kuitenkin saisi toteuttaa suuntaustaan, he taas eivät ollenkaan.
The argumentti
Kuten muutkin blogistit ovat jo huomauttaneet, tästä argumentista riideltäessä puhutaan usein asian ohi. Itse asiassa kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jos taipumus ei ole paha, ei tekoakaan saa kokonaan kieltää (muusikko ja musisointi, heterous ja heteroseksi), jos taas taipumus on paha, ihmistä ei pidä suuntauksen takia tuomita mutta teko pitää kieltää (pyromaani ja tuhopoltto, varas ja varkaus).
Kysymys on siis siitä, millä perusteella samaa sukupuolta kanssa olevan ihmisen kanssa harjoitettu seksi on moraalisesti joko paha tai hyväksyttävä teko. Kristillinen puoli on selvän vastauksensa antanut, jo 2000 vuotta sitten ja myös YLE:n homoillassa: Jumala, joka on moraalin lähde ja jokaisen tuomari, on sitä mieltä, että teko on väärin, ja hän on sen meille ilmoittanut (Mooses, Paavali, terve luonnollinen moraalitaju).
Entä toinen puoli? Olemmeko kuulleet argumentteja sen puolesta, että homoaktit ovat moraalisesti hyväksyttäviä tekoja? Paljon puhutaan hyväksymisestä ja rakkaudesta, mutta nämä eivät johda mihinkään, sillä jälleen puhutaan asian ohi: pahan tekemistä (esim. raiskaus) ei voi oikeuttaa vetoamalla hyväksymiseen ja rakkauteen. Myöskään enemmistön puoltava mielipide ei todista, etteikö teko kuitenkin voisi olla paha. Monissa maissa on itsestään selvää, että homoseksuaalisuus on paha ja luonnonvastainen teko.
Avioliittoargumentti
Itse asiassa tämäkin keskustelu menee kokonaan nykyisen väittelyaiheen ohi. YLE:n homoillassa sekoitettiin jatkuvasti toisiinsa aivan eri asioita, kun termit homous, homofobia, homoseksi, homoliitot ja homoavioliitot pomppivat puolelta toiselle ilman mitään kontrollia. Mielestäni Pasi Turunen oli ainoa, joka pysyi aiheessa ja esitti kunnon argumentteja kantansa puolesta.
Turunen aloitti hauva-argumentilla, joka osoittaa jokaiselle tervejärkiselle, että tunnemme intuitiivisesti, että avioliitto ei toden totta ole mitä tahansa, ihminen ei voi määritellä avioliittoa miksikä vain. Jos näin on, on vain ajan, sattuman tai enemmistön mielipiteen kysymys, sallitaanko avioliitot usean partnerin, perheenjäsenen, elottoman partnerin tai eläimen kanssa (kaikkien näiden ”avioliittojen” kannattajia löytyy maailmasta tänäänkin, suvaitaanko heitä?). Turunen huomautti, että kaikkien näiden kannattajat voisivat käyttää samoja argumentteja kuin homoavioliittojen kannattajat: rakkaus, kiintymys, huolenpito, turva.
Tosiaan, jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua, ja jos Jumalan mielipidettä ei ole, avioliitto menettää merkityksensä ja siitä voidaan tehdä ihan mitä tahansa. Toiselta puolelta ei kuultu mitään argumenttia sen puolesta, millä perusteella raja vedettäisiin ja mihin, mikä on se kivijalka, jolla heidän moraalinsa seisoo. Karu todellisuus on, että sitä ei ole, sen tilalla on kapina luonnon ja Jumalan järjestystä vastaan, oma subjektiivinen halu, toive ja tunne.
Vastaukset argumentteihin
Itse vastaisin siis Räsäselle heitettyyn vasta-argumenttiin seuraavasti: ”Mielenkiintoista, haluaisin kuulla perusteesi sille, miksi heteroseksi on kiellettyä.” Ei siitä tarvisi loukkaantua, pahastua, haukkua toista puolta heterofobiseksi, käskeä häpeämään, nostaa älämölöä. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Jos mielipide on väitetysti tosi, minua kiinnostaa kuulla perusteet, ja jos ne ovat hyvät, sitten otan jatkotoimenpiteet harkintaan.
Homoillassa esiintyi vielä toinen mielenkiintoinen heitto vastapuolelta, johon haluaisin vastata. ”Miksi jumittua tässä kysymyksessä 2000 vuoden taakse, kun muu yhteiskunta kuitenkin menee eteenpäin?” Tässä ollaan totisesti asian ytimessä. Onneksi tajusit kysyä, kiitos siitä! Nimittäin 2000 vuotta sitten tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista, jotain joka antaa merkityksen koko elämälleni: Kristus nousi kuolleista, kuoleman voitti ja elämän uudisti! Siksi haluan juurtua häneen, jumittua häneen, sillä mistään muualta ei toivoa löydy.
Explore posts in the same categories: HomoseksuaalisuusAvainsanat: avioliitto, homoilta, homoliitot, homoseksi, ylösnousemus
You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.
25.10.2010 klo 17:35
Materialistisen liberalismin moraalin kivijalka: kaikki on luvallista siihen asti kun ketään ei vahingoiteta.
Eli raiskaus vahingoittaa raiskattua - kielletty.
Homoseksi on kahden aikuisen vapaaehtoinen akti, molemmat nauttivat - luvallista.
Joten pohjimmiltaan on kysymys Jumalan olemassaolosta ja siitä kuka Hän on ja kuka on ihminen. Jos tässä asiassa ei ole konsensusta, yhteisymmärrys myös muissa asioissa on mahdotonta.
25.10.2010 klo 18:06
Kyllä homoseksuaalien oikeuksia puolustavat ovat moneen, moneen kertaan kertoneet täysin selväsi, missä raja menee. Sitä ei vain haluta aidan toisella puolella kuulla. Kyse on kahden vastuullisen aikuisen ihmisen suhteesta ja kanssakäymisestä, heidän välisestä sopimuksestaan. Tämä sulkee pois kaiken pakottamisen seksiin, sukupuolisen kanssakäymisen edesvastuuttomiin, alaikäisin, eläimiin…
”pahan tekemistä (esim. raiskaus) ei voi oikeuttaa vetoamalla hyväksymiseen ja rakkauteen.” Minusta kirjoittaja lähtee nyt ihan kummallisille raiteille. Mitä tekemistä raiskauksella on rakkauden ja hyväkymisen kanssa ja miten raiskaus rinnastuu kahden aikuisen ihmisen yhteiseen sopimukseen? Raiskauksessa on aina kyse toisen osapuolen vastentahtoisesta alistamisesta ja pakottamisesta seksuaaliseen kanssakäymiseen. Valitettavasti tätä tapahtuu paljon myös avioliittojen sisällä.
27.10.2010 klo 01:15
Mutta kun tuo vastaus ei kestä: miksi raja menee kahden ihmisen kohdalla? Miksi suvaitsevaisuuden raja nyt yhtäkkiä vedetään siihen, miksei polygamisteja suvaita, hekin solmivat vapaan ja vastuullisen aikuisten välisen liiton. Samalla säännöllä pitäisi myös hyväksyä aikuisten vanhempien ja lasten vastuulliset liitot, nekin ovat kahden ihmisen välisiä sopimuksia. Missä on johdonmukaisuus?
Raiskaus rinnastuu homoseksiin siinä tapauksessa, että homoseksi on väärin. Pointti on ainoastaan osoittaa, ettei pelkkä hyväksymisen ja rakkauden retoriikka oikeuta vääryyksiä.
10.11.2010 klo 17:14
Mielestäsi lapset ovat kykeneväisiä antamaan suostumuksensa sukupuolielämän aloittamiseen?!!!
Lasten hyväksikäyttötapaukset EIVÄT IKINÄ ole kahden vastuullisen ihmisen välisiä sopimuksia vaan lapsi on AINA alisteisessa asemassa! Lapsi ei ole aikuinen, et VOI väittää alaikäisen voivan antaa suostumustaan seksiin! Tuollainen ajattelutapa kuin sinun on se, mikä on aikaansaanut lasten hyväksikäytön alunperinkin!
15.11.2010 klo 16:12
Jos lapseksi luetaan alle 18-vuotias niin voi hyvinkin, esim. 13-vuotias tai 12-vuotiaskin. Joten voinpas ja aivan oikeutetusti.
26.10.2010 klo 17:48
Kiitos hyvin jäsennetystä artikkelista:D
Mukavaa, että Katolilaisuus tässä asiassa seuraa Raamatun ja Alku kirkon perinnettä.
Taivaan Isän Siunausta Sinulle.
-Make-
26.10.2010 klo 22:25
kirjoitat: pahan tekemistä (esim. raiskaus) ei voi oikeuttaa vetoamalla hyväksymiseen ja rakkauteen.
Selitätkö kun tuossa ei oikein selviä mitä tarkoitat. Ei kai kukaan puolusta raiskausta vetoamalla sen hyväksymiseen tai rakkauteen. Katkesiko ajatuksesi tuo kirjoittaessasi, vai mitä tarkoitit?
27.10.2010 klo 01:11
Ei ajatukseni katkennut, vaan pointtini oli juuri tuo: kaikki tajuavat, ettei pahaa tekoa voi oikeasti oikeuttaa vetoamalla hyväksymiseen tai rakkauteen (vaikka kyllä joku voisi teoriassa puolustella raiskausta sillä että raiskaajiakin pitää suvaita ja heitä kohdella tasa-arvoisesti ja raiskaaja voisi vedota rakkauteen). Jos siis homoseksi on objektiivisesti vakavasti moraalisesti väärin samoin kuin raiskauskin (oli sitten aste-eroa suuntaan tai toiseen tahi ei), ei siihenkään kelpaa pelkkä tasa-arvo-, rakkaus- tai hyväksymisretoriikka. Pitää ensin osoittaa, ettei teko ole väärin.
28.10.2010 klo 08:08
Raiskaus on Suomen laissa rikos. Homoseksuaalisuus on Suomen laissa yhtä sallittu kuin heteroseksuaalisuus ja samoin molempien harjoittaminen.
Se millä joku voisi rikoksensa perustella ei tee siitä samoin sallittua kuin sallitut asiat. Tottakai murhaakin voi perustella vaikkapa pahan ihmisen tappamisella mutta ei sekään ole sallittua.
Olisi jo aika alkaa käyttää Jumalan meille antamaa järkeä ja jättää jonkun paimentolais-kansan rituaaliset määräykset pois Jumalan sanan tulkinnasta. Emmehän kivitäkään enää vaikkapa aviorikkojia.
29.10.2010 klo 22:14
Suomen laki ei ole Jumalan laki, ja ennemmin on toteltava Jumalaa kuin ihmistä:) Kyseessä ei ole israelilaisten rituaalimääräys vaan koko ihmiskuntaa koskeva luonnonlaki ja universaalin uuden liiton kristinuskon moraaliperiaate (Room. 1:21-32, 1. Kor. 6:9-10). Aviorikkojien kivittämistä ei opeteta Uudessa testamentissa vaan päinvastoin (Joh. 8:1-11).
27.10.2010 klo 23:18
Emil,yhteiskunnassa ei ole painetta hyväksyä moniavioisuus yms.
onko homous objektiivisesti väärin? sitä emme tiedä.
Monissa maissa homous on kielletty mutta moniavioisuus hyväksytty. tämän ei kuitenkaan tarvitse johtaa esim Iranin tms maiden apinointiin lainsäädännössä. laista päättävät suomalaiset eikä esim ulkomaalaiset jotka eivät ole tätä maata nähneet eivätkä tunne kulttuuriamme. näihin ihmisiin lasken muhammedin, mooseksen, paavalin, jeesuksen ja paavit piispoineen unohtamatta pyhää henkeä ja enkeleitä.=)
28.10.2010 klo 01:19
Ei ole painetta nyt mutta mitäs jos 10 vuoden päästä on? Ei kukaan olisi 30 vuotta sitten kuvitellut tätä homopainettakaan. Entä seuraava askel, ja sitä seuraava? Pian avioliitto ei enää merkitse mitään, jos ja kun se voi olla mitä tahansa. Ja entä jos jotkut suomalaiset tietävätkin, onko homosuhteiden harjoittaminen objektiivisesti väärin? Eikö heillä ole oikeutta osallistua keskusteluun ja yrittää vaikuttaa siihen, miten me suomalaiset laista päätämme?
28.10.2010 klo 12:29
Ehkä moniavioisuuden hyväksymiseen on painetta jos muslimien määrä suomessa kasvaa erittäin suureksi. tämä on kuitenkin jossittelua. sukupuolineutraali avioliittolaki omalta osaltaan vähentää syrjintää. kaikki saavat osallistua keskusteluun toki. itse en katolista kirkkoa pidä asiantuntijana. kirkon edustajien väitteet esim homoudesta (sairaus, kehityshäiriö josta voi eheytyä turvallisesti) ihmiskunnan suurena vihollisena ovat pöyristyttäviä. Miten kirkko perustelee homouden suuren uhan ihmiskunnalle?
ja vielä totuuden tietävistä:ilmoittautukaa.=)
29.10.2010 klo 22:16
En ole tietoinen mistään kirkon lausunnosta, jonka mukaan homous on ihmiskunnan suuri vihollinen tai uhka. Mutta jos perusteluja halutaan hakea niin ne löytyvät esim. Katekismuksesta homoutta käsittelevästä kohdasta. Ja kirkko on ilmoittanut julistavansa totuutta jo 2000 vuotta… :)
31.10.2010 klo 17:23
Hei Emil,
Mitä yhteistä on heteroavioliitolla ja heteroseksillä?
-Nykyisen lain edessä ei mitään. Laki on määrritellyt heteroavioliiton, mutta ei heteroseksiä, joka on eettisesti hyväksyttävää.
-Homoliiton lakia ollaan pohtimassa, mutta heidän välinen kanssakäynti on eettisesti väärin.
Tulit tekstissäsi yhdistäneeksi liiton ja seksin, että nämä tiivisti yhteen. Tämä nostaa kuitenkin monia ristiriitoja esiin. 1) Jos homo ei saa mennä naimisiin, koska hän harrastaa epäeettistä seksielämää niin miksi tämä ei päde heterotapauksissa? Tunnen monia, jotka suosivat oraali- ja rektaaliyhdyntää. Puhumattakoon heteroseksuaalien suuri kondomikulutus. Ja tämhän on kiellettyä raamatun mukaan? Miksi näillä ihmisillä sitten on oikeus avioutua? Miksi kirkko syrjii homoseksuaaleja ryhmänä eikä yksilöinä?
2) Mikä on transvestiitin tai hemafrodiitin asema tässä avioitumisasiassa. Onko kirkko ottanut asiaan kantaa?
-) Emmehän edes tiedä mistä nämä sosioloogiset seksuaalipoikkelmat johtuvat ja miksi ne juuri esiintyvät ihmisillä kaikkein eniten? Mutta miksi emme vaan voi hyväksyä jotain mitä emme saa pois (muutoin kuin syrjimällä ja eristämällä), sillä jos teemme tästä asiasta hyväksyttävän niin heidän asemansa ja taakkansa vähenee (ja näin myös meidän omatunto paranee) ja näin pystyisimme vastavasti välttämään homoillan tapaiset konfliktit.
Toiseksi asiaksi haluaisin kysyä omaa mielipidettäsi suoraan. Oletko sitä mieltä, että YLE kenties tahallaan nosti keskustelun yrittääkseen korvata kristinuskoa ateismilla? Ja miksi kukaan kirkkohenkilö ole syyttänyt itse YLEä näin korkean profiilin nostamisesta? (Tähän mennessä luterilainen kirkko on vain pyrkinyt populistisesti siirtämään kaikki syyt KD:n puheenjohtajalle.)
Kolmanneksi: Pystyisitkö kertomaan katolisen kirkon kannan homoseksuaalisuuteen, homoavioliittoon, -seksiin ja miten heitä tulisi kohdella kirkossa ja syntisinä henkilöinä?
Kiitän paljon, jos pystyisit selittämään nämä asiat minulle. Itse kannatan hyvin liberaaleja arvoja.
31.10.2010 klo 18:16
Ensimmäinen asiasi nostaa vaikeita kysymyksiä. Kuitenkin sanoisin, että heteroiden yksityiset synnit ovat kuitenkin eri luokan asia kuin avioliittoinstituution luominen ei-heteroille, jotka eivät voi edes teoriassa keskenään saada jälkikasvua. YLE-kysymykseen on vaikea ottaa kantaa, kun olen koko jupakan ajan ollut ulkomailla enkä ole tarpeeksi seurannut meininkiä siellä. Kolmanneksi, kyllä, toivottavasti osaat englantia, netissä on Katekismus englanniksi, suomeksi voi lainata tai ostaa ja katsoa seuraavat kohdat:
2357 Homosexuality refers to relations between men or between women who experience an exclusive or predominant sexual attraction toward persons of the same sex. It has taken a great variety of forms through the centuries and in different cultures. Its psychological genesis remains largely unexplained. Basing itself on Sacred Scripture, which presents homosexual acts as acts of grave depravity, tradition has always declared that ”homosexual acts are intrinsically disordered.” They are contrary to the natural law. They close the sexual act to the gift of life. They do not proceed from a genuine affective and sexual complementarity. Under no circumstances can they be approved.
2358 The number of men and women who have deep-seated homosexual tendencies is not negligible. This inclination, which is objectively disordered, constitutes for most of them a trial. They must be accepted with respect, compassion, and sensitivity. Every sign of unjust discrimination in their regard should be avoided. These persons are called to fulfill God’s will in their lives and, if they are Christians, to unite to the sacrifice of the Lord’s Cross the difficulties they may encounter from their condition.
2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection.
10.12.2010 klo 19:12
Kiitos, Emil, että jaksat ja uskallat kirjoittaa tästä!
Aihe on vaikea ja herättää paljon tunteita. Siitä huolimatta siitä tulisi puhua ja argumentoida - ei huutaa ja syytellä.
26.4.2011 klo 10:04
Moniavioisuudesta sen verran, että nähdäkseni monet samat argumentit toimivat sen puolesta (”jos aikuiset rakastavat…”) kuin saman sukupuolen vetovoimassa.
Ja vaikka paine ei ole (vielä) iso, niin aiheesta (http://www.polyamoria.fi/) keskustellaan kyllä esim. Setan keskustelupalstalla (http://keskustelu.seta.fi/).
26.4.2011 klo 10:11
Ja toisaalta, eikö koko avioliittoa edeltävä esteiden tutkinta tulisi myös uudistaa, esim. lähisukulaisuuden osalta, jos homoillan argumentit otetaan tosissaan? Mikäpä siinä, jos vaikkapa veljekset tuntevat kovasti vetoa toisiinsa muutenkin kuin veljellisesti, aikuisia jos ovat ja kerran kovasti rakastavat.