Hyviä uutisia

Pitkään mietin, eivätkö mormonit lainkaan tunne kirkkohistoriaa väittäessään, että Kristuksen kirkko ei apostolien kuoleman jälkeen jatkunut. Kertoohan Ireneus Linuksen saaneen Rooman piispan viran apostolien jälkeen ja luetteleehan hän apostolisen jatkumon aina omiin päiviinsä saakka (n.v.189). Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että tämä tosiasia näyttääkin kuuluvan mormonilähetyssaarnaajien peruskoulutukseen. Mitä heillä on asiasta sanottavanaan?

Linus vs. Johannes

Argumentti menee suunnilleen näin: “Raamattu ennusti luopumuksesta, joka kohtaisi kirkkoa (jakeiden x siteeraus). Jotkut väittävät, että kirkko jatkui, koska Linus tuli Pietarin seuraajaksi Roomassa. Tällöin Ilmestyskirjaa ei kuitenkaan ollut vielä olemassa. Se ilmoitettiinkin apostoli Johannekselle, ei Rooman piispalle. Miksi näin? Tosi kirkko siis oli olemassa vain apostolisen sukupolven ajan, minkä jälkeen se katosi.”

Ensimmäisellä kerralla minulla kesti hetken tajuta, mikä koko argumentin pointti oikein on. Miksi Ilmestyskirjan ilmoittaminen Johannekselle millään tavoin liittyisi siihen, jatkuiko kirkko Roomassa apostolien jälkeenkin? Lopulta tajusin argumentin toimivan mormoneille, jos sitä lähestyy kahdella mormonioppiin kuuluvalla alkuolettamuksella: 1) tosi kirkon merkki on se, että se tuottaa/saa uutta ilmoitusta, 2) tämä ilmoitus annetaan kirkon johdolle eli apostoleille.

Näillä alkuolettamuksilla Pietarin seuraajien olisi kuulunut saada ilmoitus Johanneksen sijaan, jos he olisivat todella olleet tosi kirkon johdossa. Johannes tosi apostolina sai ilmoituksen, kun taas Linukselle ja kumppaneille ei moista herunut, joten tosi kirkko ei jatkunut heidän kauttaan.

Ongelmia ongelmien päälle

On sanomattakin selvää, että tämä argumentti on täynnä ongelmia ja perin virheellinen. Se ensin olettaa tosi kirkon saavan ilmoitusta, huomaa sitten Rooman olevan vailla uutta ilmoitusta ja päättelee sitten, ettei Rooma ole tosi kirkko. Alkuolettamus jää kuitenkin kokonaan todistamatta, eikä Uudesta testamentista löydykään mitään sitä tukemaan. Varhaisen kirkon näkemys kirkosta ei sitonut kirkkoa uuden ilmoituksen saamiseen, vaan pikemminkin kirkko välittää eteenpäin pyhille kertakaikkisesti annettua uskoa (Juud 3).

Muita ongelmia, joiden kautta yllä esitettyä argumenttia voisi lähestyä, ovat mm. seuraavat:

1) Pietarin, Linuksen ja Cletuksen seuraaja Klemens kirjoitti kirjeen Korinttilaisille, jota luettiin kirkoissa samaan tapaan kuin Paavalin inspiroituja kirjeitä. Alkukirkko siis koki, että Jumala puhuu myös Rooman kirkon kautta.
2) Mistä tiedämme, että Ilmestyskirja on ilmoitusta, mutta Klemensin kirje ei? Monet alkukirkossa pitivät edellistä epäperäisenä ja jälkimmäistä kanonisena. Katolinen kirkko päätti 300-luvun lopulla sisällyttää edellisen kaanoniin ja sulkea pois jälkimmäisen, ja tämä Uusi testamentti on nyt mormonien käytössä. Miksi luottaisimme luopiokirkon kykyyn määritellä oikein Jumalan inspiroima kaanon? Eivätkö UT:n kaanonin rajat ole ilmoitusta?
3) Monet apostolit olivat tosi apostoleja eivätkä kuitenkaan tuottaneet yhtään inspiroitua tekstiä.
4) Johannes sai Ilmestyksen, koska hänet oli karkotettu yksin Patmos-saarelle eikä hän päässyt osallistumaan kirkon jumalanpalvelukseen. Täten Jumala halusi antaa juuri hänelle maistiaisen taivaallisesta liturgiasta.
5) Ilmestyskirjan Johannes ei edes ole apostoli Johannes (liberaaliteologinen lähestymistapa, en suosittele;).

This entry was posted on syyskuu 29, 2008 at 2:17 pm and is filed under Ei-katoliset uskot, Paavi ja kirkko, Pseudokristilliset ryhmät. You can subscribe via RSS 2.0 feed to this post's comments. You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.