Hyviä uutisia

Miten Jeesuksen seuraajan pitäisi suhtautua alkoholinkäyttöön? Tässä kysymyksessä voi sortua kahteen vastakkaiseen virheeseen, ja molemmista löytyy runsaasti esimerkkejä.

Ensimmäinen virhe on totaalinen alkoholikielto, joka on voimassa mm. mormonismissa, islamissa ja useissa protestanttisissa piireissä. Tämä näkemys ei ole lainkaan Raamatun mukainen. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli veden muuttaminen viiniksi (Joh. 2:1-11). Jeesus osallistui Kaanan häihin, joissa juotiin viiniä, eikä hän saarnannut viininjuontia vastaan. Päinvastoin hän hankki sitä häävieraille lisää, kun se oli loppunut.

Alkoholinkieltäjät argumentoivat usein, että tuolloin viini ei ollut juovuttavaa, vaan se oli pikemminkin lähempänä viinirypäleistä tehtyä mehua, joka onkin korvannut ehtoollisviinin joissain protestanttisissa seurakunnissa. Tämän väitteen kumoaa kuitenkin Jeesukselle ihmeteon jälkeen esitetty kommentti: “Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.” (Joh. 2:10)

Samasta todistaa myös Paavalin kirje korinttilaisille, jossa hän puhuu ehtoollisen vietosta (1. Kor. 11:20-29): “Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.” (1. Kor. 11:20-21) Jeesus itse joi viiniä nähtävästi tarpeeksi usein saadakseen päälleen syytökset juopottelusta: “Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: ‘Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!’” (Luuk. 7:34)

Paavali ei selvästikään pitänyt alkoholia täysin kiellettynä, kun hän kirjoitti Timoteukselle: “Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.” (1. Tim. 5:23) Toisaalla hän kirjoitti: “‘Kaikki on minulle luvallista’ - mutta kaikki ei ole hyödyksi. ‘Kaikki on minulle luvallista’ - mutta en saa antaa minkään hallita itseäni.” (1. Kor. 6:12) Tässä on avain asian oikeaan ymmärtämiseen: alkoholinkäyttö on luvallista, mutta emme saa antaa sen vallata itseämme. Tämä johdattaakin meidät toiseen virheeseen, joka on edellistä selvästi vakavampi.

Vastakkainen virhe on näkemys, jonka mukaan kristitty voi kyllä juoda itsensä humalaan ilman pelkoa pelastuksen menettämisestä. Tähän virheeseen saattavat syyllistyä tietämättömät tai haaleat katolilaiset, kaikenlaiset liberaalit kristityt, jotka eivät usko kadotukseen, tai sellaiset protestantit, jotka uskovat yksin uskon pelastavan kristityn siitä huolimatta, että hän tekee vakavia syntejä. Vastapainoksi siteeraamme siis Raamatusta Jumalan opetuksen aiheesta.

Jeesus sanoi puheessaan lopunajoista: “Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät niin kuin ansa. Sitä päivää ei vältä yksikään, joka maan päällä elää.” (Luuk. 21:34-35) Paavali totesi painokkaasti, että “eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa” (1. Kor. 6:10). Aiemmin samassa kirjeessä Paavali oli kirjoittanut: “Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan.” (1. Kor. 5:11) Paavalin efesolaisille osoittama kehotus pätee yhtä lailla meihin: “Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.” (Ef. 5:18)

This entry was posted on toukokuu 30, 2007 at 09:39 and is filed under Pelastus, Sekalaista. You can subscribe via RSS 2.0 feed to this post's comments. You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.