Hyviä uutisia

Kevät on tullut ja Suomen luonto kukoistaa taas. Isä Raimo Goyarrola kirjoittaa kirjassa Euangelium Benedictum (Perussanoma 2013): “Suomen kansa rakastaa luontoa, tuntee itsensä osaksi sitä ja kunnioittaa sitä. Sanonta ‘Luojan kiitos’ on erittäin merkityksellinen. Olemme Jumalan lapsia hänen luomassaan kauniissa ja hyvässä maailmassa. [--] Mieltymys ajan viettämiseen yksin keskellä luontoa kertoo mietiskelevästä mielenlaadusta, jossa järki ja sydän kulkevat käsi kädessä, vaikkei se aina näkyisikään ulospäin.” (s. 146-147)

Ei voi muuta kuin allekirjoittaa, varsinkin loppuosan. Olinkin juuri eilen kävelemässä ja mietiskelemässä Nuuksion kansallispuistossa, ja mieleeni tulivat Paavalin kuuluisat jakeet: “Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.” (Room. 1:20) Väittääkö joku vastaan, ja jos väittää, eikö hän vain pidä  ”totuutta vääryyden vallassa” (1:18)? Mistä “näkymättömistä ominaisuuksista” seuraavat kuvat kertovat? Hyvyys, kauneus, viisaus, luovuus…

Valitettavasti tässä kauniissa maassa joutuu kuitenkin myös tottumaan “kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen” (Room. 1:18). Kun palaa luonnosta betoniviidakkoon, ei tarvitse kauaa katsoa ympärilleen, kun jo näkee elottomia, ilottomia kasvoja, viinalla ja ties millä itsensä pilanneita laitapuolenkulkijoita ja turhuuksiin nuoruuttansa tuhlaavia teinejä. Langennut Suomi ei ole edes kuvien arvoinen. Jokainen joutuu kuitenkin katselemaan sitä päivittäin.

Sen sijaan lunastettu Suomi on jotain taivaallisen kaunista. Oikeastaan Suomi sai alkunsa siitä, kun lunastuksen sanoma saavutti sen noin tuhat vuotta sitten. Lunastuksen historia ja Suomen historia alkoivat kulkea käsi kädessä. Vapahtajan vaikutus alkoi näkyä, kuulua ja tuntua aivan konkreettisesti kultaisena keskiaikana. Kultaisena? Vai pimeänä?  Jokainen voi kysyä itseltään katsomalla sitä, mitä sieltä on jäljellä.

Jos puhutaan rakennuksista, niin kyllä Suomen kauneinta antia ovat keskiaikaiset kivikirkot ja linnat. Kivikirkkojen lista on pitkä, linnoja on muutama. Ne ovat kaikki katolisen kulttuurin tuotetta, ne julistavat pelkällä olemassaolollaan Jumalan kirkkautta, kunniaa ja kiitosta. Sydämen aatosten ja kätten töiden välillä on selvä korrelaatio. Katolinen mieli on tiukasti maan päällä, mutta kohoaa silti taivaaseen, sillä sitä elävöittää lihaksi tullut Jumalan Sana.

Katolisuus tuottaa kauneutta, koska se on itse Kauneuden koti. Luonnon luoja, luova Logos (Joh. 1:3)  tuli ihmiseksi ja pystytti telttansa keskuuteemme (Joh. 1:14). Tuo teltta oli hänen ruumiinsa, se temppeli, jonka hän nosti kuolleista kolmantena päivänä (Joh. 2:20). Kasteen ja kommuunion kautta ihmiset liitetään tuon ruumiin yhteyteen uudeksi temppeliksi, kirkoksi, Kristuksen ruumiiksi (1. Kor. 10:16-17, 12:13).

Kun ihmiset on liitetty kirkoksi, kauniin luonnon Luoja-Logoksen ruumiiksi, he tuottavat pian luonnostaan häikäisevää inhimillis-jumalallista kauneutta. Kun Kristus ja kirkko heivataan pois ihmissydämistä ja yhteiskunnasta, mitä jää jäljelle? Mitä häikäisevän kauniita rakennuksia nykyarkkitehtuuri tuottaa? Tai kääntäen: miltä maallistuneen lännen standardituotokset näyttävät? Olisiko niiden taustalla vaikuttavassa mielessä jotain pahasti pielessä?

Tällaisia ajatuksia näin Nuuksio-kävelyn, suomalaisen työn päivän (1.5.), suomalaisuuden päivän (12.5.)  ja kaatuneiden muistopäivän (19.5.) sekä Academicum Catholicum ry:n Turkuun ja Nousiaisiin suuntautuneen kevätretken (25.5.) jälkitunnelmissa. Loppukaneetiksi pari valittua säettä Suomen “ensimmäisestä kansallislaulusta” Ramus virens olivarum ja Finlandia-hymnistä.

Siispä kansa Suomenmaan, iloitse kun kerran

sun katoliseks’ armossaan teki sana Herran

Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs’ koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs’ seppelöimä suurten muistojen

This entry was posted on toukokuu 27, 2013 at 00:00 and is filed under Kristinusko ja yhteiskunta, Uusi evankeliointi. You can subscribe via RSS 2.0 feed to this post's comments. You can comment below, or link to this permanent URL from your own site.