Valoa vallankumoukseen
Ei Ranskan vallankumoukseen, vaan seksuaaliseen vallankumoukseen. Tässä artikkelissa esitän muutamia mielenkiintoisia löytöjä puolalaisen kapusiinin Ksawery Knotzin tutkimuksesta Akt małżeński (Kraków, 2001).
Stereotypian mukaan kirkko on seksuaalisuuden vihollinen. Keskiajalla kirkon näkemys seksistä oli hyvin negatiivinen, täynnä kaikenlaisia kieltoja. Moderni seksuaalinen vallankumous vapautti läntisen ihmisen vanhoillisesta seksuaalimoraalista ja antoi ihmiselle oikeuden toteuttaa luontoaan vapaasti.
Keskiajan kirkko ja tietämätön tiede
Keskiajalla esiintyi tosiaan kaikenlaisia kummallisia seksiin liittyviä näkemyksiä ja kieltoja. Syytä ei kuitenkaan ole syytä panna suoralta kädeltä kirkon eikä varsinkaan evankeliumin tai kristinuskon niskaan.
Osa negatiivisista näkemyksistä johtui Platonin ja Aristoteleen filosofian soveltamisesta kristilliseen seksuaalimoraaliin. Osa taas johtui keskiajalla vallinneista tieteellisistä näkemyksistä.
Muutama esimerkki vallalla olleista lääketieteellisistä näkemyksistä: kuukautisveren ajateltiin muuttuvan imetysmaidoksi, sperman ajateltiin olevan osa aivoja, spermassa kuviteltiin olevan mini-ihminen, joka kasvaa naisessa. Naisen munasolu löydettiin vasta vuonna 1827.
Lääketieteellisillä näkemyksillä oli vaikutuksensa yhteiskunnan käsityksiin seksistä. Jos ihmisen mielikuvitukseen on juurtunut em. käsitys spermasta, ei ihme, että tiheää yhdyntää ei kannustettu vaan jopa pelättiin. Kirkon ihmiset elivät tuossa maailmassa eivätkä voineet välttää yleisesti hyväksytyn pinnallisen tieteen vaikutusta.
Kirkosta kuului kuitenkin myös myönteisiä ääniä: Albert Suuren mukaan aviollisessa yhdynnässä ei ole mitään syntiä. Pariisin yliopiston professori Martin Le Maistre argumentoi jopa, että aviollinen yhdyntä voi olla ilman (lievää) syntiä silloinkin, kun tarkoituksena ei ole lapsen sikiäminen.
Seksiparatiisin utopia
Seksuaaliseen vallankumoukseen vaikutti vahvasti Sigmund Freud, joka toi yleiseen tietoisuuteen sen, kuinka laajasti seksuaalisuus leimaa ihmistä, jo lapsenakin. Freud ampui kuitenkin yli yrittäessään selittää kaiken ihmiskäyttäytymisen seksivietin avulla.
Freudiin asti seksiä tarkkailtiin objektiivisesti, painotettiin lisääntymistä seksin ensisijaisena päämääränä. Freudin jälkeen etualalle nousi subjektiivinen, nautintoa painottava lähestymistapa, jossa lisääntyminen siirtyi toissijaiseksi tai jopa ei-toivotuksi seuraukseksi.
1900-luvulla Euroopassa alkoi freudilaisuuden muoti, joka pyrki vapauttamaan ihmisen seksitabuista. 1929 Malinowski kuvasi Melanesian saarilla asuvan heimon vapaata, lapsesta asti toteutettua seksielämää. Freudin oppilas William Reich veti tästä johtopäätöksen, jonka mukaan avioliitto ja kristinusko ovat ihmisluonnon todellisen vapautuksen pääesteet.
Stalinin ja Neuvostoliiton ihailijana Reich näki seksuaalisessa vapautuksessa uuden yhteiskunnan rakennuspalikan. Vapautuksen nimissä hän kannatti vapaita seksisuhteita, ehkäisyä ja aborttia.
Malinowskin lisäksi Mead julkaisi tutkimuksensa Samoan seksiparatiisista, jossa esiaviollinen seksi ja vapaa partnerien vaihtelu ovat arkipäivää, eikä niihin liity minkäänlaista synnin- tai syyllisyydentuntoa. Amerikassa Kinsey julkaisi raporttinsa, jonka mukaan suuri osa amerikkalaisista on homoseksuaaleja, masturboi ja harrastaa ei-aviollisia suhteita, yms. Tutkimus järisytti moraalisena esikuvana itseään pitänyttä USA:ta.
Meadin ja Kinseyn tutkimustulokset juurtuivat populaariin mielikuvitukseen ja aiheuttivat murroksen niiden kuvaaman todellisuuden hyväksymisen suuntaan. Harmi vain, että tutkimukset olivat vilpillisiä. Freeman osoitti Meadin epärehellisyyden sekä samoalaisten kateuden ja väkivallan täyttämän rigoristisen seksielämän. Kinseyn todelliseksi tutkimuskohteeksi paljastuivat lähinnä prostituutio- ja vankilapiirit.
Monissa intellektuaalisissa piireissä vaikuttanut Hegelin filosofia, jonka mukaan ihmiskunta kehittyy historian kuluessa kohti parempaa, vaikutti myös osaltaan vallitseviin näkemyksiin seksuaalisesta vallankumouksesta. Kirkko nähdään edelleen vanhanaikaisena ja sitä vaaditaan mukautumaan parempana pidettyyn yhteiskunnan seksuaalimoraaliin.
Loppusanat
Ihmisen moraalinen kehitys ei mene eteenpäin historian mukana vaan riippuu ihmisten omista valinnoista. 1900-luvulla murhattiin enemmän ihmisiä kuin millään aiemmalla vuosisadalla. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että seksuaalinen vallankumous oli askel kohti parempaa.
Seksuaalinen vallankumous perustui liioteltuihin ja virheellisiin tieteellisiin, poliittisiin ja filosofisiin näkemyksiin. (Ehkäisyartikkelissani olen käsitellyt vielä Margaret Sangerin ja natsien yhteyttä ehkäisyn ja abortin läpilyömisessä.) Freud, Marx, Stalin, Hitler, Sanger, Reich, Mead, Kinsley, Hegel… Kannattaako yhteiskuntamme tietämättään näitä nimiä? Mistä saamme heitä kiittää?
Täytyy muistaa, että ns. vapaan seksin mukana tulevat myös petetyt puolisot, ns. avioliitosta vapautuksen mukana tulevat avioeroista kärsivät lapset, ns. naisten vapautuksen mukana tulevat tapetut syntymättömät lapset. Seksi on tarkoitettu elämää luovaksi voimaksi. Nyt siitä on tullut kuoleman kulttuurin tärkein väline. Aiommeko tehdä jotain?
Explore posts in the same categories: Seksuaalimoraali
maaliskuu 25, 2011 klo 10:35 am
Hei Emil, kuulostat tässä ihanan kuuskytlukulaiselta! Toisaalta minua hirvittää tämä saarnaamisen aika, mikä on osin vallannut myös luterilaiset nuoret. Haetaan turvaa äärettömän tiukoista rajoituksista ja kielloista. Mitä se kertoo meidän aikamme nuorista aikuisista? Niistä, jotka opettavat lapsiani?